Hieman laahaa jäljessä blogi, mutta hyvästä syystä. Kävin viime keväänä neulontakurssilla ja siellä oli useita aiheita. Yhtenä sukat pyöröpuikoilla varpaasta varteen. Olen tehnyt näitä ennenkin, mutta jotenkin siitä ei ole muodostunut minun juttuni. Halusin kuitenkin taas koettaa tätä. Tässä tammikuun lopulla otettu kuva sukista. Näyttävät kuvassa eri kokoisilta, mutta kyllä ne parit ovat :)
Sukat olivat pian kuvan oton jälkeen valmiit, mutta en ollut tyytyväinen varren päättelyyn. Päättelin ne useaan kertaan, lopulta joustavalla päättelyllä. Toukokuussa sain sukat jo kuvattua.
Jostain syystä en tiedä miksi en pidä tällä tavalla neulotuista sukista. Jokin tuossa kärjessä ei miellytä. Minusta ne eivät istu omaan jalkaani yhtä hyvin kuin tavalliset villasukat. Myös nuo varren silmukat kiristyvät helposti liian tiukiksi ja jos ne jättää löysäksi, se myös näkyy sukissa. Huoh. Tiedän, että moni pitää näin neulottuja sukkia niinä parhaina. Ehkä harjoitus tekisi tässäkin lajissa mestarin ja minusta näin neulottujen sukkien ystävän.
Mutta miksi esittelen sukat vasta nyt? Sain ne vasta postitettua saajaalleen, enkä halunnut niitä näyttää etukäteen. Kantapää on perinteinen tiimalasi kantapää.
Sitten esittelyyn toiset ikuisuus sukat. Ostin Lidilistä kokeiluun sukkalankaa. Värit olivat kauniit, mutta en sitten katsonut sen tarkemmin kuinka ohutta lanka oli. No, tunne oli kuin hammastikuilla olisi neulonut ja sukkien valmistuminen kesti ja kesti ja kesti. Mutta sainpahan valmiiksi!
Minun täytyy sanoa, että lanka oli kyllä oikein miellyttävä neuloa. Pisteet siitä. Toivottavasti sukat kestävät sitten käyttöäkin. Näille sukille ei ole vielä saajaa. Löytävät varmasti tiensä jollekin VIP henkilölle.
Vielä hännänhuipuksi haluan esitellä erään kortin. Meidät oli kutsuttu erään nuoren neidin konfirmaatiojuhlaan. Lahjatoiveena oli tietysti rahaa. Rahaa on kuitenkin niin tylsä antaa, niin päätimme, edes jotain pientä keksiä jujuksi. Niinpä isäntä taitteli
ohjeen mukaan 20 euron setelistä paitoja korttiin. Meillä oli kyllä tarkoitus tehdä koko kortti itse ja ripustaa paidat korttiin tehdylle pyykkinaruille pikku hengareissa. Koska kotiuduimme teatterista perjantai-iltana lähempänä 23, ei auttanut kuin juosta sinne Prismaan ja ostaa valmis kortti. Liimasimme korttiin kanneksi mukavan kuvan lahjan saajasta lapsena. Jospa ensi kerralla tekisi kortin aiemmin kuin viimeisenä iltana :)
Today you will see two pair of socks that has taken an eternity to get finished. The first pair is knitted from toe to top with two socks at the same time. I wasn't happy for the bind off of the cuff. It got too tight and I had to unravel it several times. The second pair of socks were made of such thin yarn that it took forever for me to knit them. But at least now I have two pairs of socks ready. The first pair I already sent to my friend, but the other one is still waiting for their new owner. At the end you see this confirmation card that we made. The child being confirmed wished for money as a gift. It is so boring to give just money, so we decided to do something fun. My husband made these shirts out of bills. We also added one old picture and some other personal things to it.