Jotain valmista, paljon kesken....

Viime päivät olen ollut sitkeän taudin kourissa, enkä ole juurikaan liikahtanut sohvan nurkasta. Ainut järjellinen tekeminen on ollut käsityöt ja elokuvien katselu. Päätin kokeilla isoäidinneliöitä, joita vartsen olin ostanut aiemmin yhden kerän lankaa. No, niinhän siinä kävi, että yhden jälkeen oli tehtävä toinen ja toinen ja ..... pyydettävä kaupassa kävijöitä tuomaan toinen kerä....

Lankana on Novitan 7-veikka raita, väri 899. Hieman perfektionistin vikaa kun on, niin tuumasin ensin, että nämä eivät ole kauniita, koska kuvio tulee värin vaihtumisen vuoksi epäsäännölliseksi, mutta muutaman näitä virkattuani, alkoivat palatkin näyttää ihan kiinnostavilta. Knoppitietona, että yhdestä 150 g kerästä tulee 14 ja 1/2 isoäidinneliötä. Yhden palan virkkaamiseen minulta kuluu aikaa 30 minuuttia.
Vielä en tiedä mitä näistä paloista teen. Ohjeen mukaan peittoon vaaditaan 48 palaa. Saa nähdä mihin saakka kärsivällisyyteni kestää. Nyt koossa on 20 palaa. Entistä enemmän arvostan niitä, jotka ovat saaneet tällaisen peiton valmiiksi. Ei ole mikään pikkuhomma, ainakaan minun virkkausvauhdilla :)

Tämän kassin tein jo aikaa sitten, mutta yhdistäminen ja päättely, puhumattakaan napeista, on vain jäänyt. Tässä tämä nyt on. Ensimmäisessä kuvassa, joka on ylivalottunut, näkyy paremmin kuvio ja alimmaisessa näkyy kassin oikea väri. Ohje on täältä. Lankana Dropsin Eskimo.

Vieläpä yksi valmistunut Silo-pipo. Lankana Dropsin merinovilla. Tästä piti ensin tulla pipo minulle. Saatuani pipon valmiiksi ja laitettuani päähän, rakas mieheni tuumasi sen näyttävän päässäni 60-luvun uimalakilta ja valitettavasti ei ollut ollenkaan väärässä ;) Mutta onneksi pipolle löytyi pienipäisempi onnellinen omistaja. Langanvaihdoksen vuoksi olisi tarvinnut tehdä yksi mallikerta enemmän joka sunnassa. Ehkä joskus vielä toteutan pipon itsellenikin. Ohje löytyy täältä.